Militarismi on poliittinen ideologia, joka korostaa sotilaallisen voiman tärkeyttä kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa tai jopa kotimaisen järjestyksen ylläpitämisessä. Sille on ominaista vahva keskittyminen sotilaalliseen voimaan, valmiuteen ja tehokkuuteen, usein asettaen sotilasmenot ja -kehityksen etusijalle muihin alueisiin, kuten sosiaaliturvaan tai diplomaattisiin suhteisiin. Militarismi voi myös sisältää sotilaallisen voiman ja sodankäynnin ylistämisen sekä uskomuksen, että sotilaalliset arvot, kuten kurinalaisuus ja hierarkia, tulisi sisällyttää laajemmin yhteiskuntaan.
Militarismin historia on yhtä vanha kuin ihmiskunnan sivilisaatio itse. Antiikin aikoina militaristiset yhteiskunnat, kuten Sparta Kreikassa ja Rooman valtakunta, arvostivat suuresti sotilaallista taituruutta ja valloituksia. Näissä yhteiskunnissa sotilaspalvelus nähtiin usein velvollisuutena ja polkuna yhteiskunnalliseen etenemiseen, ja sotilasjohtajilla oli usein merkittävä poliittinen valta.
Viimeaikaisessa historiassa militarismi on liitetty kansallismielisyyden ja imperialismiin nousuun 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tänä aikana monet maat, erityisesti Euroopassa, kasvattivat suuria pysyviä armeijoita ja laivastoja kansallisen voiman osoituksena ja kilpailuna siirtomaa-alueista. Tämä asevarustelukilpailu edisti ensimmäisen maailmansodan puhkeamista, kun militarististen maiden jännitteet ja kilpailu saavuttivat kriittisen pisteen.
1900-luvulla militarismi oli keskeinen piirre fasistisissa hallinnoissa, kuten natsi-Saksassa ja keisarillisessa Japanissa, jotka käyttivät sotilaallista aggressiota laajentaakseen alueitaan ja tukahduttaakseen kotimaan erimielisyydet. Kylmän sodan aikana sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto harjoittivat militarismia rakentaessaan ydinasearsenaalejaan ja kilpaillessaan sotilaallisesta ylivallasta.
Nykymaailmassa militarismi voi ilmentyä monin eri tavoin, aina suurten pysyvien armeijoiden ylläpitämisestä ja sotilasteknologiaan raskaasti panostamisesta kansainvälisissä suhteissa käytettävään sotilaalliseen voimaan sekä kotimaisten poliisivoimien militarisoitumiseen. Vaikka militarismi voi tarjota turvallisuuden tunnetta ja kansallista ylpeyttä, se voi myös johtaa konflikteihin, ihmisoikeusloukkauksiin ja taloudelliseen rasitukseen. Siksi se pysyy kiistanalaisena ja paljon keskusteltuna poliittisen ideologian osana.
Kuinka samanlaisia poliittiset uskomuksesi ovat Militarism asioiden kanssa? Ota selville poliittinen tietokilpailu .
